Loga FHI rávvagiid olbmuide geat leat ruovttuerremis.
Loga FHI rávvagiid olbmuide geat leat isolašuvnnas.
Jus lea deaivvadan olbmuin geas lea njoammu dahje ieš lea njoammuduvvon, sáhttá ballat oažžut dávdamearkkaid dahje ahte dearvvašvuođadilli vearrána. Máŋgasat sáhttet maiddá šaddat mášoheapmin, váivvis, dovdat iežaset oktonassan dahje váibat. Eatnašiidda dattege manná áigodat erremis ja isolašuvnnas bures, ja vejolaš psykososiála reakšuvnnat leat gaskaboddosaččat.
Go biddjo ruovttuerremii dahje isolašuvdnii de rievdá olles bearraša árgabeaivi. Ii sáhte mannat bargui, skuvlii, mánáidgárdái dahje deaivvadit earáiguin nu mo ovdal. Dat dagaha dávjá ahte lihkada unnánat, ii bora šat dábálaš áiggiide nu mo ovdal, ja soaitá oađđá eanet go muđui. Eatnašiin lea ollu šearbmaáigi. Mánáide ja nuoraide geat leat isolašuvnnas rivdet maiddá árgabeaivverutiinnat infekšuvnna geažil.
Buorit doaibmabijut sidjiide geaidda lea čuohcan
Čuovo mielde mii ođđasiin muitaluvvo – muhto ale divtte dan stivregoahtit du eallima
Bohtet ollu dehálaš dieđut ja ávkkálaš rávvagat, muhto jus menddo sakka geahččá ođđasiid de sáhttá dat váldit badjelasas árgabeaivvi ja dagahit ahte vuorjašuvvá. Jus háliidat čuovvut mielde, čuovo luohtehahtti gálduid, nu mo Álbmotdearvvašvuođainstituhta ja Helsenorge neahttasiidduid.
Ráhkat struktuvrra beivviide
Ruovttudilálašvuođas lea dehálaš ráhkadit ođđa rutiinnaid. Geahččal bisuhit dábálaš jándorritma. Skuvla ja bargu dagaha olusiidda struktuvrra, oaivila ja oadjebasvuođa árgabeaivvis. Gávnna buriid vugiid doaimmahit iežat barggu jus barggat ruovttus. Lea maiddá buorre dahkat astoáiggedoaimmaid.
Fuolat ahte lihkadat ja oaččut beaivečuovgga juohke beaivvi
Eallin erremis sáhttá johtilit šaddat dilli mas eanaš čohkkát jaska siste. Lihkadeapmi, vánddardit meahcis ja beaivečuovga váikkuha positiivvalaččat psykalaš dearvvašvuhtii ja oađđimii. Go leat olgun, čuovo Álbmotdearvvašvuođainstituhta njuolggadusaid.
Bisut sosiála oktavuođa
Vaikke vel leatge ruovttuerremis dahje isolašuvnnas, lea vejolaš háleštit earáiguin sosiála mediaid ja telefovnna bokte. Ráhkat áinnas šiehtadusaid ovdamearkka dihte bearrašiin, ustibiiguin, singuin du skuvlaluohkás ja bargoustibiiguin ahte galgabehtet doalahit oktavuođa.
Buorit doaibmabijut mánáide, nuoraide ja bearrašiidda erremis dahje isolašuvnnas
Nuorat ja boarrásat mánáin sáhttet leat iešguđetlágan reakšuvnnat dasa ahte leat ruovttuerremis dahje isolašuvnnas. Muhttimat dovdet streassa, leat váivvis, jierásmuvvan, balus, suhttan dahje erdon, ja earáin ges eai leat makkárge váivves dovddut čadnon dasa go leat erremis. Muhttimiin bávččaga čoavji, oaivi dahje eará rumašlahtut, ja sáhttá jurddašišgoahtit ahte leago buohccán. Sáhttá maiddá ballat leatgo váhnemat dahje oappát/vieljat buohccán. Buot dát dovddut leat dábálaččat. Ja eatnašiidda leat dát reakšuvnnat gaskaboddosaččat. Sáhttá lihkká leat hástaleaddji olles bearrašii go árgabeaivi rievdá dieinna lágiin.
Mii diehtit ahte leat máŋga ášši maid sáhttá leat buorre dahkat go dilli lea nu ahte ferte leat erremis bearrašis mas leat mánát:
Hála mánáiguin
Mánát dárbbašit áddehahtti dieđuid manne sii leat erremis dahje isolašuvnnas, ja maid sii ieža sáhttet dahkat. Lea dehálaš ahte mánát ožžot diehtit ahte go sii leat erremis de leat veahkeheamen eastadit ahte earát njoammuduvvojit. Jeara maid mánát háliidit diehtit, ja vástit sin jearaldagaid. Muitte ahte mánát fáhtejit eanetgo maid don jáhkát. Mánát sáhttet dovdat iežaset sivalažžan dan dillái mii lea šaddan, dahje ballat sakka. Ale vuordde ahte sii bohtet jearrat dus. Jeara makkár dieđuid ja ođđasiid sii leat gullan, ja vástit sin jearaldagaid.
Oadjebasvuohta njoammu
Go don leat oadjebas, šaddet mánát oadjebasat. Go mánát ballet, de sii dárbbašit jeđđehusa ja fuolahusa. Gease vuoiŋŋahagaid albma láhkai moddii, ja gávnna iežat oadjebasvuođa. Ráhkat oadjebasvuođa dan bokte ahte dohkkehat máná dovdduid,. veahket máná hálddašit buot dovdduid. Sáhttá leat nu ahte sii dárbbašit ahte rávisolbmuin lea veahá liige gierdevašvuohta dán áigodagas.
Bisut árgabeaivválaš rutiinnat
Vaikke vel ii sáhtege mannat mánáidgárdái ja skuvlii, lea buorre jurdda ahte leat fásta doaimmat juohke beaivvi; nu mo lihkkat ja nohkkat dábálaš áiggiide, lihkadit ja dahkat skuvlabargguid. Dearvvašlaš borramat dábálaš borranáiggiide, oađđin ja lihkadeapmi unnida streassa rupmašis sihke mánáin ja rávisolbmuin. Go mánát leat balus ja/dahje buozas sáhttet nohkkanrutiinnat muosehuhttot. Bisut fásta, oadjebas nohkkanrutiinnaid. Várut ahte mánná ii čohkká menddo ollu okto telefovnnain ja dihtordulbosiin. Lea buorre jurdda rádjat šearpma ja telefovnna diimmu ovdal nohkkanáiggi. Lea dábálaš ahte mánát morihit ihkku ja bohtet váhnemiid lusa. Dat ii leat bistevaš dilli.
Sosiála oktavuohta
Doalat oktavuođa ustibiiguin ja bearrašiin sosiála mediaid ja telefovnna bokte. Dat doaibmá doarjjan, movttiidahttin ja dat unnida streassa.
Daga dan mii didjiide doaibmá
Daga áššiid maid don ja du bearaš liikobehtet dahkat, nu mo geahččat filmmaid, lohkat girjjiid, guldalit musihka dahje jietnagirjjiid. Bearašáigi sáhttá leat positiivvalaš, muhto dohkket maiddá ahte mánát sáhttet dárbbašit áiggi okto.
Bivdde veahki
Váttis dilálašvuođain sáhttet bearrašat dárbbašit veahki. Váldde oktavuođa veahkkeásahusain din gielddas dahje riŋge muhttin veahkketelefovdnii.